Tieteellisen kilpajuoksun kritiikkiä

Acatiimi (Professorien, tieteentekijöiden ja yliopistojen opetusalan lehti) haastatteli alkuvuodesta Tieteentekijöiden liiton tuoretta puheenjohtajaa Petri Koikkalaista, joka on huolissaan tieteellisen kilpajuoksun kiihtymisestä ja tieteellisten urien ja rahoituksen silppuuntumisesta:

Tieteellisen uran vaatimat uhraukset ja palkinnot eivät ole enää järkevässä suhteessa toisiinsa. Ihmiset elävät vaatimattomilla ansioilla, eivät uskalla perustaa perhettä. Loistavistakaan meriiteistä ei seuraa välttämättä palkkiota. Alakohtaisesti on varmaankin eroja, mutta ei ole täysin kohtuuton kärjistys sanoa, että yliopistotaustainen ihminen voi suunnilleen samoilla meriiteillä olla nykyään yhtä hyvin kansainvälistä uraa tekevä tutkija kuin pitkäaikaistyötön.

Koikkalainen on myös kriittinen yliopistojen ja tiedepoliittisten tahojen viimeaikaisia linjauksia kohtaan, jotka jättävät tieteentekijöiden ja yliopiston henkilökunnan mielipiteet toissijaisiksi:

Iso syyllinen on yleinen tiedepolitiikka, jossa sekä strateginen/poliittinen ohjaus että kilpailuttaminen — myös tutkijoiden kilpailuttaminen toisiaan vastaan — lisääntyy. Poliittislähtöiset kehittämistavoitteet, kuten nyt tutkimuslaitosuudistus, toteutetaan resurssivähennysten ja kilpailuttamisen kautta.

Lue lisää: http://www.acatiimi.fi/1_2015/01_15_11.php

Ps. Katso myös Tieteentekijöiden liiton julkaisema ”Toiseksi paras? Tieteentekijät ja uusi yliopisto” -julkaisu vuoden 2010 yliopistouudistuksesta.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s