Osataan sitä muuallakin

Anonyymi Tiina Tutkija kirjoitti vuonna 2013 yhteensä 136 blogipostausta Huippuyliopisto-blogiinsa kritisoiden yliopistomaailmassa leviävää strategia-ajattelua, kasvavaa managerialismia ja julkaisuiden määrän painottamista laadun ja opetuksen arvostamisen sijaan.

Vaikka Tiina Tutkijan edustamaa instituutiota ei blogissa mainita nimeltä, moni kommentoija on nähnyt teksteissä suoria yhteyksiä suurten mullistusten kohtaamaan Aalto-yliopistoon. Monet Tiina Tutkijan esiin nostamista ongelmista vaivaavatkin koko yliopistomaailmaa instituutiosta huolimatta:

Journaalirankingeilla on yhä suurempi valta ja voima akateemisessa elämässä. Johto rakentaa kaikki päätöksentekokriteerinsä ja johtamisjärjestelmänsä niiden ympärille – siitä huolimatta, että kriittistä tutkimusta journaalirankingeista ja niiden vaikutuksista tutkimuksentekoon tehdään (ja julkaistaan ihan kansainvälisisiä huippulehtiä myöten) yhä enemmän.

Siitä huolimatta, että yhä yleisempää on törmätä konferensseissa pääpuhujiin tai kunniapalkintoja saaviin alansa konkareihin, jotka vannovat julkisesti kuinka “all rankings are from hell” (laitaksemme erästä kunniapalkinnon vastaanottanutta kollegaamme).

Siitä huolimatta, että yhä useammassa journaalissa toimituskunnan jäsenet sekä uudet tai väistyvät päätoimittajat kirjoittavat nykyisen mittauskulttuurin tiedettä tuhoavista vaikutuksista.

Siitä huolimatta, että käytäväpuheissakaan kukaan ei tunnu uskovan rankingien hyödyllisyyteen saati kattavuuteen (ehkä lukuunottamatta niitä, joiden koko ammatillinen identiteetti rakentuu omien rankingpisteiden pohjalta).

Kaikelta tältä johto kuitenkin ummistaa silmänsä ja korvansa. Miksi?

Johdon fetissi – Huippuyliopisto-blogi

Nykyään Tiina Tutkija vaikuttaa jo yliopistomaailman ulkopuolella, mutta onneksi meillä on edelleen Huippuyliopistoblogi.


Tiina Tutkijalla on myös erinomainen lista kysymyksistä, joita lähes jokainen nyky-yliopiston kanssa kosketuksissa oleva on jossain vaiheessa yliopistouraansa kysynyt:

Miksi yliopistossa on päädytty matkimaan yritysmaailman johtamiskäytäntöjä?

Miksei yliopisto voisi itse rohkeasti rakentaa toisenlaista maailmaa – ja työelämää?

Syntyykö huippuorganisaatio ja huippuasiantuntijuus huippuyksilöitä kilpailuttamalla?

Kohdellaanko ihmisiä yliopistossamme kunnioittavasti, arvostavasti ja tasa-arvoisesti?

Uskotteko siihen, mitä olette tekemässä?

Ketä tai mitä varten työtänne teette?

Onko yliopiston tehtävä palvella taloutta vai yhteiskuntaa – vai ovatko nämä sama asia?

Miksi maailmanluokkaan pääseminen on suomalaiselle yliopistolle tärkeää?

Mitkä ovat työnne moraalisia päämääriä? (Edellä mainittu maailmanluokka ei kelpaa vastaukseksi)

Miksi huippuyliopistossa opetetaan joissakin ohjelmissa lähes pelkästään ulkomaisia opiskelijoita (ilmaiseksi) ja ulkomaisin opetusvoimin (kalliisti)?

Onko mielestänne oikein, että käytätte tutkimuksen ja tutkijoiden arviointiin mittareita, jotka kaventavat  tutkimuksen moninaisuutta, kriittisyyttä sekä käytännön relevanssia?

Hyväksyttekö yliopistomme arvojen mukaisen vapauden ajatella ja rohkeuden toimia – silläkin ehdolla ettei se ole teidän linjanne mukaista vapautta ja rohkeutta?

Vallataan 375 pyrkii herättelemään ihmisiä ajattelemaan muun muassa näitä kysymyksiä yliopistoväen (ja muunkin yleisön) keskuudessa.

Oletko sinä löytänyt itsesi kysymästä näitä kysymyksiä? Millaisia vastauksia sait? Millaisia vastauksia toivoisit saavasi?

Lue lisää (vaikka koko blogi!): http://huippuyliopisto.blogspot.fi

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Osataan sitä muuallakin

  1. Paluuviite: Allegra Laboratory: #universitycrisis & Vallataan 375 | Vallataan375!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s