EVA:n raportti yliopistojen kehitystarpeista (ja sen jälkilöylyt)

Elinkeinoelämän valtuuskunta julkaisi perjantaina analyysinsa yliopistojen nykytilasta ja ehdotuksensa tilanteen korjaamiseksi (pdf). Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanin Arto Mustajoen ja Aalto-yliopiston rehtorin Tuula Teeren kirjoittama analyysi on huolissaan Suomen tilasta etenkin innovaatiokyvykkyyden saralla ja kehoittaakin yliopistoyksiköiden määrän supistamiseen ja eri alojen strategiseen tarkasteluun Tanskan mallin mukaan:

Analyysin mukaan Suomen yliopistokentän keskittäminen on aloitettava siitä, että ensin valtakunnallisesti päätetään, minkälaista opetustarjontaa maassamme tarvitaan ja monessako yliopistossa kutakin oppiainetta tutkitaan ja opetetaan. Lähtökohtana tulee olla sellainen yksikkökoko, jolla varmistetaan tutkimuksen ja opetuksen laatu.

Analyysi arvioi, että Suomen tieteen ja tutkimuksen tason nostaminen vaatii kansallista yliopistosektorin kokonaissuunnitelmaa. Yliopistojen koulutuksessa ja tutkimuksessa on valittava avoimesti ne strategiset alat, jotka ovat tärkeitä 10-15 vuoden kuluttua.

Teknologiateollisuuden etujärjestön johtaja Mervi Karikorpi on raportista mielissään:

Raportissa on myös useita erinomaisia ehdotuksia sille, miten yliopistojen rahoituksessa voidaan huomioida paremmin yliopistojen ansiot eri tieteenalojen ja koulutuksen yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. Odotamme, että keskustelua elinkeinoelämän kanssa jatketaan ja opetusministeriö huomio ehdotukset mahdollisimman pian yliopistojen rahoitusmallissa.

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton edustajat sen sijaan suhtautuvat analyysiin varsin skeptisesti.

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden mielestä EVAn analyysin vaikuttavuutta nakertaa se, että siinä on osaksi vanhentunutta ja väärää tietoa. Siinä kritisoidaan yliopistojen rahoitusmallia ja käytetään pohjana vuoden 2013 mallia. Jo tälle vuodelle yliopistojen rahoitus on kuitenkin jaettu uuden mallin perusteella, jossa mm. vertaisarvioitujen julkaisujen painoarvot ovat muuttuneet. Samoin yhteiskunnallinen vaikuttavuus, jota analyysin tekijät peräävät, on mukana 2015 mallissa – tosin aika pienellä prosenttiosuudella.

– Mitä tieteelliseen tasoon tulee, maailman tunnetuimmat yliopistot eivät yleensä ole kymmenien tuhansien opiskelijoiden jättiläisiä, vaan suomalaiseen yliopistokenttään verrattuna keskikokoisia tai jopa sitä pienempiä laitoksia, lisää Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Koikkalainen.

Mitä mieltä itse olet?

Lue lisää:

EVA:n analyysi: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2015/03/Innovaatioiden-perusta-murenee.pdf

http://www.eva.fi/blog/2015/03/20/innovaatioidenperustamurenee/

http://tieteentekijoidenliitto.fi/media/tiedotteet/miksi_eva_julkistaa_yliopistoista_harhaanjohtavaa_tietoa.1011.news

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s