Jukka Kola yliopistojen tulevaisuudesta

Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola on alkuvuoden aikana ollut ahkerasti äänessä mm. Helsingin Sanomissa.

 

Viimeisimpänä oli rehtorin haastattelu, jossa tämä suositteli yliopistoyksiköiden yhdistämistä ns. suuralueisiin, jotta yliopistokentälle saadaan rakennettua ”kriittistä massaa”:

Helsingin yliopiston yksi vaalitavoite kuuluu, että rakenteellisiin ratkaisuihin mentäisiin niin, että kaikki korkeakoulut osallistuisivat ensin valtakunnallisiin laatuarviointeihin.

Myös alueellinen tarkastelu on välttämätöntä. Kolan mukaan maa voitaisiin jakaa vaikka kuuteen ”suuralueeseen”, joista kussakin olisi ainakin yksi monipuolinen yliopisto ja pari ammattikorkeakoulua. Kola kuuluu koulukuntaan, joka puhuu niin sanotun kriittisen massan puolesta: liian pienet yksiköt eivät yllä huipulle.

 

Rehtori Kola kirjoitti samasta aiheesta mielipidekirjoituksen jo helmikuussa (1.2.):

Sekä tutkimuksen ja koulutuksen laadun että resurssien tarkoituksenmukaisen käytön kannalta ainoa järkevä tie on, että yliopistot profiloituvat sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yliopistot valitsevat ja vahvistavat joitain tutkimusaloja ja luopuvat joistain. Tätä nykyä tieteenalat ovat usein pieniä ja sama ala on edustettuna hyvin monessa suomalaisyliopistossa.

 

Kola ja Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen yhdistivät helmikuussa voimansa ja kirjoittivat kannanoton (14.2.) yliopistojen rakenneuudistuksia koskien. Kannanotossaan rehtorit kannattivat paitsi yhteistyön lisäämistä myös alempien korkeakoulututkintojen keskittämistä ammattikorkeakouluihin:

Rinnakkaisten yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen ylläpitämisen sijaan monilla aloilla voitaisiin sopia järjestelystä, jossa alemmat tutkinnot suoritettaisiin ammattikorkeakouluissa. Osa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista sijoittuisi työelämään ja osa jatkaisi maisteri- ja tohtoriopintoihin yliopistoihin. Näin saataisiin järkevämpiä, laadukkaampia ja kansantaloudellisesti kestävämpiä koulutuskokonaisuuksia.

 

Turun yliopiston professori Pekka Pihlanto taas vastasi rehtoreille kirjoituksessaan (23.2.) väittäen ehdotusta epärealistiseksi:

Ehdotus ei ole realistinen, sillä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtävät ja tarkoitukset ovat liian erilaiset. Ammattikorkeakoulun tarkoitus on kouluttaa oppilaitaan astumaan suoraan käytännön työelämään. Siksi käytännön korostus on opetuksessa keskeistä. Yliopistotutkinnon keskeinen motiivi on opettaa tieteellistä ajattelua ja antaa alustavia valmiuksia tieteelliseen jatko-opiskeluun.

Vaikka yliopiston perustutkinto antaa nykyisellään hyvät valmiudet työelämään, kyseessä ovat kuitenkin useimmiten erilaiset tehtävät kuin mihin ammattikorkeakoulututkinto tähtää. Niinpä yliopiston alemmissakin tutkinnoissa opetetaan tieteellinen perusasenne ja näin on syytä olla edelleenkin. […]

Taloudellisilla säästönäkökohdilla ei pidä perustella muutoksia, jotka hämärtäisivät nykyisin hyvin toimivaa työnjakoa välittömästi käytännön työelämään suuntautuvan ja teoreettis-tieteellisiä tavoitteita sisältävän koulutuksen välillä.

 

Mitä mieltä itse olet? Tulisiko yliopistojärjestelmää vielä uudistaa?

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s