Miia Halme-Tuomisaari: Vapaa Yliopisto ja se ‘toinen’ sukupuoli

 


Miten ilahduttavaa: myös Helsingin yliopiston virallinen nettisivu noteerasi viime torstaina HY 375-vuotispäivänä järjestämämme ’Vapaa Yliopisto Liikaa Lukeville’-tapahtuman tituleeraten sitä ‘varjosynttäreiksi’. Hienoa, että HYn brändiin tiukkapipoisesti suhtautuvalla yliopistoviestinnällä riittää suvaitsevaisuutta kriittisiä äänenpainoja kohtaan. Kaikki ei ole vielä menetettyä yliopisto(je)n tulevaisuudelta!

HY:n uutisoinnissa oli kuitenkin eräs kumma piirre: mikäli en tietäisi toisin, luulisin tämän vaihtoehtoistapahtuman olleen yksinomaan miehinen voimannäyte.

Tekstissä (jonka kirjoittajaa ei nimetä eikä sukupuolta täten tiedetä) mainitaan nimeltä neljä tutkijaa, jotka “ovat keränneet kannuksia yhteiskunnallisten keskustelujen herättäjinä.” Nämä olivat “professori Jaakko Hämeen-Anttila, Helsingin Sanomien kolumnistit kosmologi Syksy Räsänen ja fennougristi Janne Saarikivi sekä Itä-Aasian kielten ja kulttuurien professori Juha Janhunen.” Kaikki ovat kiistatta tekstin positiivisten luonnehdintojen arvoisia ja pitivät tilaisuudessa erinomaiset luennot.   2015-03-26 15.54.59

Samalla jotain jäi mainitsematta: tapahtuman yhdeksästä puhujasta kolme oli naisia – dos. tutkijatohtori Eeva Luhtakallio (sosiologia), FT Merja Polvinen (kirjallisuuden tutkimus), joka korvasi sairastuneen PhD., dos., akatemiatutkija Reetta Toivasen (oikeusantropologia) sekä FT, kollegiumtutkija Taina Riikonen (äänitaide/HCAS). Tilaisuuden puheenjohtajana oli nainen, allekirjoittanut VTT & LLM Miia Halme-Tuomisaari (oikeusantropologia / Allegra Lab Helsinki), ja kaksi tilaisuuden kolmesta pääjärjestäjästä oli naisia. Mikään HYn nettisivun uutisessa ei viitannut näiden nimettömien naisten olemassaoloon.

Käänteisesti vain kaksi tapahtumaan osallistuneista miehistä jäi mainitsematta, prof. Eero Tarasti (musiikkitiede) ja prof. Tomi Huttunen (venäläinen kirjallisuus ja kulttuuri).

Tuntuu tympeältä lähteä vesittämään inspiroivan tapahtumamme jälkilöylyjä moisella sukupuolianalyysillä. Onko tällä niin väliä? On sillä. Tämä uutisointi toistaa häpeämättömästi sukupuolten epätasa-arvoa, joka kaikista muista yliopistoa kohtaavista muutoksista huolimatta pysyy vakiona.

Yliopistolakeja uudistetaan, tutkijoiden asemaa myllätään, rahanjaon perusteita muutetaan. Kärjistetysti: vain akateemisten positioiden epätasainen sukupuolijakauma pysyy muuttumattomana. Sukupuolten välinen epätasa-arvo kasvaa häpeilemättömästi, mitä korkeammalle akateemista arvohierarkiaa noustaan. Professuurien miesvaltaisuus puhuu omaa kieltään.

Oikeastaan tilanne on muuttunut koko ajan entistä härskimmäksi: tohtorintutkinnon yhteiskunnallinen asema on rapautunut liki samaan tahtia tohtoritutkinnon suorittamisen naisvaltaistuessa. Tähän inflaatioon vaikuttaa moni muukin tekijä, mutta näiden asioiden kausaliteettiä ei voi kiistää.

2015-03-20 13.41.16Olen seurannut asiantuntijuuden sukupuolisuutta yli vuosikymmenen verran. Väitöskirjassani havaitsin, kuinka pohjoismainen ihmisoikeusasiantuntijuus on ylivertaisesti miehistä.

Sama koskee asiantuntijuutta laajemmin. Oli mittari mikä vaan, tulos on aina sama: asiantuntijuus on miehinen positio erityisesti silloin, kun siihen linkittyy aitoa yhteiskunnallista valtaa.

Viime syksynä kuohuntaa herätti selvitys, jonka mukaan media suosii valtaenemmistöllä miesasiantuntijoita. Näin media omilla käytännöillään ruokkii asiantuntijuuden miehisyyttä. Tätä taustaa vasten otan HYn uutisoinnin henkilökohtaisesti. Vapaata Yliopistoa eikä koko Vallataan 375-kampanjaa olisi missään nimessä olemassa ilman sitä keskeisesti ideoineita ja toteuttavia naisia.

Tilaisuus ei olisi ollut se vangitseva kokonaisuus ilman kaikkia puhujia – mukaan lukien Eeva Luhtakallion erinomaista analyysiä performatiivisesta vallasta, Merja Polvisen summausta fiktiivisen tekstin ainutlaatuisuudesta, Taina Riikosen analyysiä ‘radion ihosta’. Koko tapahtumaa ei olisi syntynyt, ellemme olisi yhdessä ideoineet sitä Janne Saarikiven ja Taina Riikosen kanssa – eikä tapahtuma ja sen kaikkea ‘oheistilbehööriä’ olisi koskaan toteutunut ilman tiimimme rautaisia naisia. Eikä miehiä.   2015-03-26 12.32.28-1

Vapaassa Yliopistossa on kyse paljon tärkeämmistä asioista kuin mitään sukupuolta olevien henkilöiden egotrippailusta. Loppupeleissä arvokasta oli nimenomaan yhteistyö ja heittäytyminen jaettuun kokemukseen. Tämä kaikki muistutti hyisessä iltapäivässä kipinästä tieteen tekemisen ytimessä.

Tästä huolimatta olen teihin syvästi pettynyt, HYn viestintä. Kaikkialla vakuutellaan, että akateemisen asiantuntijuuden tulevaisuus on tasa-arvoisempi.

Tällaisella viestinnällä ette edesauta tätä muutosta. Raporttinne Vapaasta Yliopistosta osoittaa, kuinka luotte aktiivisesti miehistä asiantuntijuuden profiilia myös tilanteissa, joissa tosiseikat eivät tätä tue. Tutkijanne ja opiskelijanne ansaitsevat teiltä parempaa – samoin kuin koko yhteiskunta.

Tiedekentän vallitseva ääni saattaa historian painolastin seurauksena olla miehinen ja matala. Älkää kuvitelko hetkeäkään, että tämä protestin ääni on sitä. Näiden vaihtoehtoissynttäreiden onnittelulaulu soi täyteläisessä harmoniassa – ja laulun sopraanostemma raikaa korkealta ja kovaa! Ettäs kehtasit HY!

Vallataan #HelsinkiUni375 #vallataan375 #olenhiemantyytymätön

A post shared by @vallataan_375 on


VTT, LLM Miia Halme-Tuomisaari  on kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin erikoistunut tutkija Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutissa ja director of things oikeusantropologiaan erikoistuneessa allegralaboratory.net-sivustolla sekä Allegra Lab Helsinki ry:n perustaja ja puheenjohtaja. 

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Miia Halme-Tuomisaari: Vapaa Yliopisto ja se ‘toinen’ sukupuoli

  1. Moi Miia! Kyllä siinä jutussa pitäisi näkyä minun ja Arja Tuusvuoren nimet, jaoimme kirjoitushomman. Tekstissä siteeratun tutkijan valikoitumiseen vaikutti meidän työpäivän aikataulumme, mutta pari muuatkin detaljia voin arpoutumisesta kertoa: Eeva L. oli Yliopisto-lehden kolumnistina kunnes lähti Tampereelle eli on ollut suhteellisesti ottaen meillä aika paljon äänessä ja valikoitui pois siksi. Reetta T. puolestaan mainittiin alustavassa teksitiluonnoksessa, mutta se kohta editoitiin pois, kun hän sairastui, ja Merja P. taas on ollut meillä uutisissa haastateltavana kaksi kertaa (meidän mittakaavassamme) hiljattain: Tieteiden päivien ja Maailmankuva-tiedeteemamme tiimoilta. Juha J. valittiin pitkälti siksi, että hänen mahtavista tutkimuksistaan ei ole ollut kotvaan juttua millään kanavillamme, (muistaakseni). Ja tällä en tarkoita etteikö joku muu valikoimaolisi voinut olla mahdollinen ja hyvä myös. Yritämme pitää sukupuoli- ja tieteenalatasapainosta ja kv-ihmistemme näkyvyydestä huolta, mutta tiedän että menestys vaihtelee.

    Muidenkin tiukkapipojen puolesta,
    Virve

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s